Huolenpitoa henkilökunnasta ja ympäröivästä yhteisöstä
Ravintolakolmio-konsernin vastuullisuusraportti
HUOLEHDIMME HENKILÖKUNNASTA JA YMPÄRISTÖSTÄ
Perheyritys Ravintolakolmio-konsernin arvot ovat aina olleet kumppani- ja yhteiskuntavastuullisia. Henkilökunnan terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen on meille tärkein tehtävämme. Yhteistyökumppanimme valitsemme saman arvomaailman perusteella. Näin on ollut yli nelikymmenvuotisen tarinamme alusta alkaen, vuodesta 1979.
Ympäristövastuu on Ravintolakolmio-konsernissa juuri nyt erityisen huolellisen tarkastelun kohteena. Pyrimme parhaamme mukaan kantamaan vastuumme myös tällä tärkeällä saralla. Ravintolaliiketoiminta kuluttaa luonnonvaroja monella sektorilla. Energiankulutus, kemikaalit, ruokahävikki ja jätteet ovat alamme suurimmat ”paheet”.
Taloudellinen ja ekologinen tehokkuus tukevat useimmiten toinen toistaan. Toimimalla oikein ja järkevästi pystymme säästämään sekä rahaa että ympäristöä.
Ruoan alkuperä kiinnostaa kuluttajaa enemmän kuin koskaan. Ravintolakolmion ravintoloissa naudan, sian ja siipikarjan liha on lähes poikkeuksetta suomalaista. Lähituottajia ja sesongin raaka-aineita suosimme aina kuin mahdollista. Vegaaniruokia lisätään listoille koko ajan.
Raportissa voit tutustua vastuullisuustekoihimme. Raportti koskee kaikkia Ravintolakolmio-konsernin ravintoloita.
Joonas Keskinen
Ravintoloitsija
Ravintolakolmio-konserni
YMPÄRISTÖVASTUU
Ympäristöasiat ovat tänä päivänä ajankohtaisia meille kaikille. Isossa ravintola-alan yrityksessä tämä tarkoittaa monia käytännön tekoja. Sellaisia kuin hiilivapaan sähkön käyttäminen, ruokahävikin minimoiminen ja muovin käytöstä luopuminen aina kun se on ruoan säilyvyyden kannalta mahdollista.
Hiilivapaata sähköä ja säästeliästä sähkönkäyttöä
Ravintolakolmion ravintoloihin sähkö tulee Oomi Energialta, jonka sähköntuotannosta 100 % on hiilivapaata.
Energian kulutusta ehkäisemme käyttämällä nykyaikaisia, energiaa säästäviä koneita, laitteita ja ratkaisuja. Sähkön kulutusta ylipäätään hillitään järkevillä arkipäivän prosesseilla, kuten uunien ohjelmointeja hyödyntämällä ja laitteiden hukkakäyttöä välttämällä.
Keittiöissämme kokataan pääsääntöisesti induktioliesillä, jotka säästävät sähköä jopa 70% verrattuna perinteisiin valurautaliesiin.
Pyrimme mahdollisuuksien mukaan kytkemään kylmälaitteemme keskuskoneellisiksi, jolloin keittiötiloihin ei johdeta lauhdeilmaa laitteista. Näin työskentelytilan lämpötilat ovat hallittavissa ja ilmanvaihdon tarve vähenee.
Modernit laitteet, kuten sekoittavat keittopadat ja ohjelmoitavat yhdistelmäuunit vähentävät tarvittavaa laitekantaa ja oikein käytettynä myös kypsennyshävikkiä.
Laitteiden vanhentuessa tai rikkoutuessa otamme ensisijaisesti huomioon uuden hankittavan laitteen energiatehokkuuden ja elinkaariodotuksen. Käytännön työnjohto ja hyvä perehdytys ovat avainasemassa koneiden ja laitteiden energiatehokkaassa käytössä.
Mihin ravintolassa kuluu sähköä?
Astianpesu 14 %
Kypsennys ja ruoanvalmistus 49 %
Kylmäsäilytys ja muu 37 %
Tiskaamme Joutsenmerkityillä pesuaineilla
Astioiden konepesu kuluttaa runsaasti pesu- ja huuhteluaineita – ja sen myötä ympäristöä. Me käytämme suomalaisia Kiilto Cleanin Joutsenmerkittyjä tuotteita, joiden ympäristökuormitus on mahdollisimman vähäinen. Pesukoneiden annostelijat tarkistetaan ja säädetään kaksi kertaa vuodessa kulutuksen pitämiseksi mahdollisimman alhaisena. Ravintoloidemme uudenaikaiset pesukoneet käyttävät vettä säästeliäästi.
LED-lamppuja ja sähköisiä laskuja
Ravintoloidemme kaikki lamput on mahdollisuuksien mukaan vaihdettu LED-lampuiksi ja tulevien valaisinten uusimisten yhteydessä varmistamme LED-sopivuuden.
Kaikki taloushallinnan prosessimme ovat käytännössä sähköisessä muodossa, jolloin paperin käyttö on minimoitu.
Ammattitaitoisessa keittiössä ruokahävikki pysyy minimissä
Koko Suomen ravintola-alan ruokahävikki on 75-85 miljoonaa kiloa ruokajätettä joka vuosi. Se on valtava määrä ruokaa. Suurin osa hävikistä syntyy linjastoruokailujen tarjoilutähteistä ja ylivalmistetusta ruoasta, jota ei voida hyödyntää uudelleen. Ravintolasektorilla noin viidesosa syötäväksi tarkoitetusta ruoasta päätyy biojätteeseen.
Hävikkiä voidaan ehkäistä mm. tilaamalla oikeat määrät raaka-aineita, valmistamalla ruoat asianmukaisissa lämpötiloissa sekä täyttämällä buffet-pöytiä sopivilla määrillä.
Ravintolakolmion ravintoloiden keittiöissä ruoan valmistus on ammattitaitoista, minkä vuoksi ruoan valmistuksen ja varastoinnin yhteydessä hävikkiä syntyy vain muutamia prosentteja. Hävikin minimointi on ammattitaitoisille kokeillemme ja keittiömestareillemme kunnia-asia. Ammattitaidolla johdettu keittiö on jokaisen ravintolan taloudenhallinnan kulmakivi.
Ruokahävikkiä syntyy myös asiakkailta, kun omaa nälkää ei aina osata arvioida oikein. Kiitos ravintoloidemme valveutuneiden asiakkaiden, linjastolounasta tarjoavilla ravintoloillamme syntyy vain vähän hävikkiä lautastähteenä.
Buffetissa ruokaa voi aina ottaa lisää, joten kerralla kannattaa koota lautaselle vain sellainen annos ruokaa, jonka jaksaa varmasti syödä. Me pyrimme osaltamme minimoimaan ruokahävikkiä muun muassa valitsemalla oikeita lautaskokoja.
Kaikista toimenpiteistä huolimatta ruokaa jää ravintoloissamme yli lähes päivittäin – niin kokous- kuin lounasruokailuista. Myymme ylijäävää ruokaa ResQ- sovelluksen avulla omakustannehintaan asiakkaillemme.
Rasvakeitinten jäteöljystä polttoaineeksi
Jätteiden lajittelu ja esimerkiksi rasvakeitinten jäteöljyjen kerääminen kierrätykseen kuuluu jokaisen ravintolamme arkeen.
Talteen kerätty jäteöljy jalostetaan edelleen biodieseliksi. Biojäte, lasi, kartonki, metalli ja muoviset pullot ovat suurimmat jätejakeemme, jotka kierrätämme asianmukaisesti.
Muovin kierrätyksen järjestäminen asianmukaisesti on seuraavaksi listallamme kaikissa ravintoloissamme. Suurkeittiöissä pakkausmuovin määrä on onneksi hyvin vähäistä.
Ekologisia kertakäyttöastioita
Kertakäyttöastiat ja käyttömateriaalit ovat ravintoloissamme mahdollisimman ekologisia ja kierrätettäviä. Kaikki käyttämämme muovipillit vaihdettiin ekologisiin olkipilleihin elokuussa 2019.
Tehostettu logistiikka
Kumppanien valinta on ehkäpä tärkein yksittäinen tekijä, johon yksittäinen ravintola voi ympäristön näkökulmasta vaikuttaa. Keskitämme ostojamme mahdollisimman paljon samoille toimijoille logistisen tehokkuuden saavuttamiseksi. Ostamme noin 65% kaikista tuotteistamme valitun tukkurimme Kespron kautta: www.kespro.com/vastuullisuus
Vaadimme tavarantoimittajiltamme parasta mahdollista vastuullisuutta niin ympäristö- kuin muissakin asioissa.
Kasvisruoka säästää ympäristöä
Kasvisruokien kysyntä on ilmastosyistä kasvava trendi – ja tärkeä valinta ympäristömme kannalta. Kasvis ja vegaaniruokavaliot ovat kasvava sektori myös ravintoloissa. Ravintolakolmion kaikkien ravintoloiden ruokalistoilla on tarjolla kasvispohjaisia ja vegaanisia vaihtoehtoja.
RUOAN ALKUPERÄ JA EETTISYYS
”Ruoan alkuperä kiinnostaa kuluttajia nyt enemmän kuin koskaan. Ravintoloissa tarjoiltavan lihan alkuperän kertominen asiakkaille selkeästi tuli pakollisesi 1.5.2019 alkaen, mutta kaiken muunkin tarjoiltavan ruoan alkuperästä saa meillä aina kysyessään tarkan tiedon.”
– Sami Hiltunen, keittiötoimenjohtaja, partner
Ravintolakolmio-konserni liputtaa kotimaisen lihantuotannon puolesta. Ravintoloissamme tarjoillaan pääsääntöisesti suomalaista naudan-, sian ja siipikarjanlihaa.
Lihan kotimaisuusaste on meillä 90 %
Tuoreen lihan alkuperä piti ilmoittaa ravintoloissa kirjallisesti alkaen 1.5.2019. Ilmoitusvelvollisuus koskee tuoretta, jäähdytettyä tai jäädytettyä naudan, lampaan, sian, vuohen ja siipikarjan lihaa.
Ravintoloissamme käytetystä lihasta noin 90 % on kotimaista. Naudan- sian ja siipikarjan liha tulee meille pääosin Atrialta. Kotimainen liha on laadukasta ja turvallista ja edistää työtä Suomessa.
”Kotimaisen lihan laatu ei ole sattumaa, vaan pitkään jatkuneen suunnitelmallisen työn tulos. Lihaketjun vastuulliset toimintatavat ulottuvat eläinten kasvatuksesta elintarviketeollisuuden kautta kaupan myyntitiskille asti. Suomen olosuhteet ovat varsin otolliset lihakarjan kasvatukselle.” Lähde: Hyvää Suomesta
Perusteluja kotimaisen lihan käyttöön lisää täällä: https://www.hyvaasuomesta.fi/suomalainen-ruoka/suomalaiset-ruokaketjut/liha
Kalatuotteissa suosimme kotimaisia villejä ja kasvatettuja kaloja. Muutoin varmistamme että käyttämämme kalat ovat ASC tai MSC merkittyjä.
Kahvi- ja teekumppanimme on Meira, jonka vastuullisuusohjelma perustuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG).
Pyrimme suosimaan ja soveltamaan kaikilla ruokalistoillamme sesongin parhaita makuja sekä pien- ja lähituottajien tuotteita.
Tuottajatarina: Peltolan Juustola
Juustoa luonnon raaka-aineista
Peltolan Juustola on perinteikäs perheyritys Suonenjoelta, jossa valmistetaan vain luomu- sekä säilöntäaineettomia tuotteita. Jäätelöt, sorbetit, kirnuvoi ja juusto syntyvät aidoista luonnon raaka-aineista.
Suosittu Peltolan Blue sinihomejuusto saa luonteikkaan makunsa Rautalammilla viljellystä puna-apilasta ja valmistuu juustomestarien toimesta käsityönä. Peltolan kirnuvoi valmistetaan vanhalla perinteisellä hapatus- ja kirnuamismenetelmällä. Ravintolakolmion ravintoloissa on tarjoiltu Peltolan Juustolan tuotteita jo yli 25 vuoden ajan. http://www.peltolanjuustola.fi/index.html
RUOAN TURVALLISUUS
Erilaiset ruoka-aineallergiat ovat tänä päivänä varsin yleisiä. Jos sinulla on jokin ruoka-aineallergia, keskustele rohkeasti sopivista annoksista oman tarjoilijasi kanssa. Vaihtoehtoja löytyy jokaiselle. Annoksia voidaan osin myös räätälöidä erikoisruokavalioon sopivaksi.
Yleisimmin allergioita aiheuttavat gluteeni ja viljatuotteet, äyriäiset, muna, kala ja kalatuotteet, pähkinät, soija, maito ja selleri. Ruokalistoillemme on merkitty laktoosittomat, (L), gluteenittomat (G) ja maidottomat (M) tuotteet. Lisätietoja ruoka-annoksista ja niihin käytetyistä raaka-aineista saat henkilökunnalta.
Omavalvonta ja tuoteturvallisuus ravintoloissa
Laki velvoittaa ravintolat omavalvontaan. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira valvoo elintarvikealan yrityksiä. Raportit terveystarkastajien tekemistä tarkastuksista löytyvät Eviran Oiva-järjestelmästä: www.oivahymy.fi.
TALOUDELLINEN VASTUU
”Meillä kaikki työnantajamaksut maksetaan pilkulleen.” – Heimo Keskinen, Ravintolakolmio-konsernin perustaja.
Taloudellisesti vastuullinen yritys huolehtii kannattavuudestaan, maksaa palkat lakien mukaan ja ajallaan kaikille työntekijöilleen sekä huolehtii että tavarantoimittajat saavat suorituksensa silloin kuin kuuluu.
Vastuullinen yritys kantaa kortensa kekoon myös yhteiskunnan hyvinvoinnin eteen maksettujen verojen muodossa. Meillä Ravintolakolmiolla on lain kirjainta noudatettu aina pilkulleen ja olemme toimineet lukuisissa työryhmissä alalla esiintyvien epäkohtien saattamiseksi paremmalle tolalle.
Ravintolakolmion perustaja, Heimo Keskinen on alan sisällä pyrkinyt kaikin keinoin lisäämään alamme tunnettuutta vastuullisena yrityksenä. Harmaan talouden torjuminen on ravintola-alalla keskeinen teema. Heimo teki osaltaan pioneerityötä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n, verottajan ja muiden tahojen kanssa erityisesti harmaan talouden torjumiseksi. Tätä työtä jatkamme edelleen eri foorumeissa.
Perustajan tarina: Heimo Keskinen
Taistelu harmaata taloutta vastaan
Ravintolakolmio-konsernin perustaja Heimo Keskinen tunnettiin ravintola-alalla aktiivisena harmaan talouden torjujana. Keskinen koulutti 2000-luvun alussa muun muassa yli 700 verotarkastajaa harmaan talouden torjumiseen. Läpi käytiin niin kassajärjestelmät kuin ravintoloiden tunnuslukujen tulkitseminen. Hän myös lobbasi asiaa aktiivisesti niin ylimmälle poliisijohdolle kuin kansanedustajille, koska oli vaarana menettää harmaantalouden virkamiesten määrärahat. Tällä tavoin saatiin varmistettua määrärahat useiksi vuosiksi.
Keskinen etunenässä lähdettiin viranomaisten kanssa kiertämään ravintoloita ympäri Helsinkiä. ”Ravintola-alan työnantajajärjestö pyysi itse tällaisia erityistarkastuksia, koska ongelma oli alalla iso ja vääristi kilpailua. Niin se tekee edelleen. Ja on jopa lähtenyt kasvuun, kun työtä ei ole vuosiin säännönmukaisesti tehty”, Heimo Keskinen sanoo.
Harmaaseen talouteen liittyy niin tuotteiden lyömättä jättäminen kassakoneeseen kuin työntekijän sosiaalimaksujen maksamatta jättäminen. Ensimmäisessä tapauksessa valtio menettää verotuloja ja toisessa tapauksessa valtio maksaa erinäisinä tukina tällaisille työntekijöille elannon, koska eläkkeitä ei ole kertynyt. Suomalainen veronmaksaja häviää molemmissa.
”Asiakkaiden hintamielikuva vääristyy, kun harmaata taloutta harrastava ravintoloitsija pystyy hinnoittelemaan tuotteensa liian alhaisin hinnoin. Ravintoloiden tunnuslukuja tulkitsemalla harmaan talouden harjoittajan löytäisi helposti”, Keskinen toteaa. ”Ongelma on resurssien puute.”
”Ravintoloihin on ehdotettu sertifioituja kassakoneita mutta niistä ei ole hyötyä ellei kassakonetta käytetä”, Keskinen sanoo. ”Suurin ongelma on pienissä ravintoloissa, joissa ei ole anniskeluoikeuksia, koska näissä paikoissa ei juuri ole valvontaa. Itse kehittäisin tavan, jolla verottajalla on suora pääsy ravintoloitsijan kassakoneisiin.” Olen tätä verottajalle ehdottanut, olisimme valmiit testikohteeksi.
Asiakas voi auttaa harmaan talouden torjunnassa kuittia vaatimalla. Nuorta alalla aloittavaa työntekijää Keskinen kehottaa olemaan tarkkana, jotta kaikki sosiaaliturva- ja eläkemaksut tulee työnantajan taholta maksettua.
Ravintolakolmiossa työntekijän ei ole koskaan tarvinnut näistä asioista huolehtia.
Ravintolakolmio-konserni
9 yksilöllistä ravintolaa pääkaupunkiseudulla
Työllistää yli 100 henkilöä
Kokonaisliikevaihto vuonna 2023 oli noin 19 miljoonaa euroa
SOSIAALINEN VASTUU
”Palvelualalla menestytään vain ihmisten kautta. Meille henkilökunnan hyvinvointi on aina ollut ykkösasia.” – Joonas Keskinen, Ravintoloitsija, Ravintolakolmio-konserni
Sosiaalinen vastuu tarkoittaa Ravintolakolmio-konsernissa suhdetta ja suhtautumista asiakkaisiin, henkilöstöön ja kumppaneihin. Työhyvinvointi, tasavertaisuus, syrjimättömyys ja turvallinen työympäristö ovat keskeisiä tekijöitä tässä kokonaisuudessa.
Oikeudenmukainen johtaminen on perusoikeus
Hyvä ja oikeudenmukainen johtaminen on henkilöstöllemme ”perusoikeus”. Mittaamme työhyvinvointia jokaisessa yksikössämme. Vaatimustasomme ovat korkealla ja raja-arvojen alittuessa ryhdymme korjaaviin ja ohjaaviin toimenpiteisiin.
Työhyvinvoinnin keskiarvo 2023 oli 3.93 (asteikolla 1-5).
Syrjintään kaikissa muodoissaan suhtaudumme nollatoleranssilla. Mahdollisiin häirintätapauksiin puutumme välittömästi ja käytämme tilanteiden oikaisemiseksi kaikki lainsäädännön puitteissa olevat keinot.
Työsopimusehtojen noudattaminen on meillä itsestäänselvyys. Ravintola-alalla joustaminen puolin ja toisin on arkipäivää mutta pyrimme huolehtimaan työn kuormituksen sopivaksi yksilöllisesti kullekin työntekijälle. Maksamme pääsääntöisesti alan työehtosopimuksia parempia palkkoja työntekijöidemme osaamistason perusteella.
Pääsääntöisesti työntekijämme ovat omia työntekijöitämme. Pyrimme solmimaan vakituisia, täysiaikaisia työsuhteita emmekä käytä hyppyvuoroja eli työvuoron jakamista aamu- ja iltavuoroon. Tilapäisen työvoiman tarpeeseen ja rekrytointiin olemme solmineet kestäviä ja kehittyviä kumppanuussuhteita alan vastuullisten välitysyritysten kanssa.
Työntekijätarina: Niina Gåsman
Parasta on helposti lähestyttävä johto
Cantina Westistä Meripaviljongin terassille ja Juttutupaan ja sittemmin Weeruskaan siirtynyt Niina Gåsman on työskennellyt ravintola-alalla vakituisesti noin 25 vuotta, josta noin 16 vuotta Ravintolakolmiolla.
”Opiskelin nuorena lähihoitajaksi, mutta tein jo silloin viikonloppuisin ja lomilla eri töitä ravintoloissa. Veri alkoi pian vetää kokonaan sosiaaliselle ja vilkkaalle ravintola-alalle, joten lähihoitajan ura jäi kolmen vuoden mittaiseksi”, Niina naurahtaa.
”Viihdyn Ravintolakolmiolla todella hyvin. Parasta on tunne siitä, että olemme työnantajalle tärkeitä ja että meistä pidetään huolta. Työnantajana Ravintolakolmio on joustava ja välittävä. On hienoa, että työntekijöiden ideoita kuunnellaan ja niitä otetaan käytäntöön. Pidän erityisesti siitä, että yrityksen johtoa on todella helppo lähestyä – aina saa mennä juttelemaan ja vaihtamaan ajatuksia”, ravintola-alan moniottelija sanoo.
”Työsuhde-edut ovat hyviä nekin. Itse hyödynnän hammashuoltoa, liikuntaseteleitä ja viime vuosina myös ravintolaetua.”
Pidämme työtekijöidemme terveydestä huolta
Kaikille työntekijöillemme kuuluu työterveyshuolto. Myös ennakoiva työterveyshuolto kuuluu työntekijöidemme etuihin pitääksemme työntekijämme hyväkuntoisina ja työkykyisinä mahdollisimman pitkään. Työntekijämme ovat myös vakuutettu vapaa-ajallaan. Suun terveyttä edistämme tarjoamalla kaikille vakituisille työtekijöille hammashuollon 350 € saakka vuosittain.
Ammatillisen osaamisen ylläpito tärkeää
Mahdollistamme henkilöstömme ammatillisen kehittymisen tarjoamalla jatkuvasti tuotteisiin ja hallintoon liittyviä koulutuksia yhteistyössä kumppaniemme kanssa.
Oppilaitosyhteistyö poikii uusia työntekijöitä
“Koulutetut työpaikkaohjaajat tuovat opiskelijoille turvaa työssäoppimisjakson aikana.“
– Tuuli Tommola, Stadin ammattiopisto
Työssäoppimisen edistäminen ja tiivis yhteistyö alan oppilaitosten kanssa näyttelee Ravintolakolmiolla tärkeää roolia. Olemme saaneet paljon kiitosta tavastamme hoitaa nuoret alan opiskelijat sisään työyhteisöihimme. Koulutamme jatkuvasti lisää omia esimiehiämme työpaikkaohjaajiksi. Tarvittaessa tarjoamme ilmaisen majoituksen maakunnista tuleville nuorille.
Lähes 100 nuorta kartuttaa meillä vuosittain osaamispääomaansa työssäoppimisen kautta. Meille tämä panostus on poikinut pitkäkestoisia työsuhteita, kun opiskelija on valmistuttuaan työllistynyt ravintoloihimme.
Koulujen yhteyshenkilöt kuvaavat yhteistyötä kanssamme innostavaksi, positiiviseksi, ystävälliseksi, auttavaiseksi ja sujuvaksi. Yhdeksän kymmenestä oppilaitosyhteyshenkilöstä antoi meille arvosanaksi erittäin hyvä vuonna 2018.
Yhteistyökumppanitarina: Stadin ammattiopisto, Tuuli Tommola
Opiskelijoista huolehditaan
”Ravintolakolmion ravintoloissa käy vuosittain kouluttautumassa ammattiin niin tarjoilijan kuin kokin perustutkintoaan meillä suorittavia opiskelijoita. Monien ravintoloiden kanssa meillä on ollut jo useiden vuosien ajan yhteistyötä. Näihin paikkoihin on luontevaa lähettää opiskelijoita, kun tietää, että heistä huolehditaan ja heidät opastetaan huolellisesti työtehtäviinsä. Näin oppimiskokemuksesta tulee onnistunut ja itse oppiminen varmistuu”, toteaa ravintolapalvelun opettaja ja tiimimestari Tuuli Tommola Stadin ammattiopistosta.
”Syksyllä 2018 kartoitimme yhdessä Ravintolakolmion johdon kanssa, mikä heidän ravintolansa palvelee parhaiten mitäkin tutkinnon osaa. Tämä helpottaa opettajien työtä, kun opiskelijoille aletaan haarukoida harjoittelupaikkoja. Opiskelijoiden kannalta on hienoa, että heille tarjotaan työsuhdelounas ja he saavat harjoittelun aikana käyttöönsä Ravintolakolmion henkilökuntakortin etuineen.”
RAVINTOLAKOLMIO
Ravintolakolmio-konserni on yli 45-vuotias perheyritys, jota luotsaa järjestyksessään jo toinen sukupolvi. Konserniin kuuluu 9 yksilöllistä ravintolaa pääkaupunkiseudulla. Ravintolakolmio työllistää kaikkiaan noin 100 henkeä, ja kokonaisliikevaihto vuonna 2023 oli noin 19 miljoona euroa.
Konsernin ravintolat
Gillet Bar & Bistro
Ravintola Casa Mare
Juttutuvan juhlatilat
Juttutupa
Meripaviljonki
Paasiravintola, Paasin kellari
Suomenlinnan Panimoravintola
Viaporin Deli ja Café
Ravintola Weeruska
Vamoksen matkassa syrjäytymistä ehkäisemässä
Ravintolakolmion toimitusjohtaja Jenni Keskinen ja vastuullisuudesta vastaava Sami Hiltunen ovat ideoineet ja toteuttaneet esimerkiksi vappu- ja äitienpäivälounaita, joiden tuotosta ohjataan osa nuorten Vamos-valmennuksiin.
Vaikka pandemian aika oli hankalaa, Sami Hiltunen totesi, että he ovat tehneet koulujen kanssa paljon yhteistyötä. Siksi Vamoksen ohjaajien ja nuorten kanssa työskentely oli kiinnostavaa.
“Olemme tottuneet tekemään nuorten kanssa töitä ja meillä on ollut paljon nuoria töissä. Tiedämme, että kaikilla ei ole ruusuinen tausta. Keräykset ovat olleet yksi tärkeä tapa tukea Vamosta. Lisäksi suuri osa henkilökunnasta on lahjoittanut oman joululahjarahansa Vamos-työlle.”
Mikä on Vamos?
Diakonissalaitoksen Vamos tukee 16–29 -vuotiaita nuoria kohti työtä ja opintoja yksilöllisesti, luottamuksellisesti ja kokonaisvaltaisesti. Palvelu auttaa eri tavoin hankalassa tilanteessa olevia nuoria. Jokainen Vamoksessa aloittava nuori saa oman työntekijän, jolla on aikaa tutustua häneen ja kulkea nuoren rinnalla. Vamoksia on 11 paikkakunnalla.
Uravalmennusta tekevän Maarit Lankinen-Kivimäen mukaan tärkeintä Vamos-valmennuksessa on jokaisen nuoren kiireetön ja arvostava kohtaaminen. Moni nuori on sanonut, että Vamos on ensimmäinen paikka, jossa hän on tullut hyväksytyksi omana itsenään.
”Olen ollut pian 10 vuotta Vamoksessa töissä ja nähnyt, miten jokaisella meidän nuorella on vahvuuksia ja voimavaroja. Niitä ei ole aina helppoa nuoren yksin nähdä, varsinkin jos on kokenut elämässään haastavia asioita ja itseluottamus on heikoilla. Me tuemme Vamoksessa valmentajien, muiden nuorten ja kumppaneiden voimin jokaista nuorta löytämään omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa, ja suuntaamaan niitä kohti. Tämä työ on mun mielestä todella merkityksellistä, on upeaa nähdä nuorten voimaantuvan Vamos-valmennuksen aikana”, Lankinen-Kivimäki kertoo.
Vamos on vaikuttavaa!
Vamos ja Diakonissalaitos haluavat vaikuttaa lisäksi siihen, että suomalainen työelämä ja opiskelumaailma olisivat valmiimpia ottamaan vastaan myös osatyökykyisiä nuoria. Nuorilla on paljon osaamista ja motivaatiota antaa panoksensa yhteiskuntaan.
Pääkaupunkiseudun Vamos-nuoria on kutsuttu yritysvierailulle Ravintolakolmioon lounaan äärelle. ”Haluamme tarjota Vamoksen nuorille tietoa yrityksestämme ja alan työllistymismahdollisuuksista sekä makuelämyksen ravintolassamme.”
- Jokainen nuori on tärkeä eikä kukaan saa jäädä yksin. Kun tuet Vamos-työtä, olet mukana rakentamassa nuorille toivoa, hyvinvointia ja polkua tulevaisuuteen. Voit tukea Vamoksen nuoria osoitteessa www.hdl.fi/yrityslahjoitus – siellä on myös laskun tilaamismahdollisuus.
Vamos palkittiin vuonna 2021 Vuoden yhteiskunnallisena vaikuttavuustekona. Vamos-toiminnalla on yhteiskunnallista merkitystä sekä nuorten elämänlaadun ja hyvinvoinnin vahvistajana että yhteiskunnallisten säästöjen tekijänä.
15 toimintavuotensa aikana Vamos-palvelut ovat tukeneet ja auttaneet noin 15 000 nuorta eri puolilla Suomea. Itlan vaikuttavuustutkimuksen mukaan Vamoksen päättäneet nuoret siirtyivät muita vastaavassa tilanteessa olevia nuoria useammin opiskelemaan ja pois toimeentulotuen piiristä.
Osa nuorista on ennen Vamokseen tuloa ollut jopa vuosia kotona, jolloin on tärkeää lähteä nuoren kanssa liikkeelle arjen perusasioiden kuntoon laittamisesta. Vamos tarjoaa nuorelle paikan harjoitella sosiaalisia taitoja, saada päivärytmiä kuntoon ja apua esimerkiksi raha-asioihin, asumiseen tai terveyteen liittyviin asioihin. Osa Vamos-nuorista on ollut aiemmin työelämässä tai opinnoissa, mutta on syystä tai toisesta pudonnut sieltä pois. Heidän kanssaan Vamos-valmentaja kartoittaa mm. nuoren osaamista, vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita sekä sparraa vaikkapa työhakemusten teossa ja haastatteluihin valmistautumisessa.
Vamos-nuoren tarinan voit lukea täältä: https://www.hdl.fi/hetkinen/erhanin-tarina/